Ihan alkuun pahoittelen blogihiljaisuutta, mutta minimonsterit, hevonen ja työt ovat pitäneet minut niin kiireisenä, ettei aikaa ole yksinkertaisesti ollut.
Tämä viikko on alkanut itkunpuuskilla ja niitä on luvassa vielä lisää, sillä ihanat minimonsterit Taisto, Paavo ja Justiina lähtevät torstaina uusiin koteihinsa. (En pysty edes kirjoittamaan tätä itkemättä.) Mitään itkunaihettahan asiassa ei oikeasti ole, sillä näillä ihanaisilla on kaikilla tiedossa aivan huippukoti, jossa riittää rakkautta, koirakavereita ja tekemistä. Ja parasta on se, että kaikki pennut jäävät suunnilleen viiden kilometrin päähän, joten näen niitä varmasti jatkossakin usein ja toivon mukaan tulevat usein meille hoitoonkin! Mutta minkäs teet, olen aina ollut hyvin itkuherkkä ja ajatus siitä, että neljän minimonsterin sijasta onkin kohta enää vain yksi, saa kyyneleet välittömästi silmiin.
Vasemmalta oikealle: Taisto, Paavo, Rukka ja Justiina.
Minimonsterit ovat ulkoilleet jonkin verran, ja kaikki ovat hienosti jo ymmärtäneet, että pissoja ja kakkoja voi tehdä uloskin! Parhaiten sen on sisäistänyt pieni pullea Taisto, joka hienosti jo joka kerta ulkona käydessään pissaa ja kakkaa.
Vien minimonsterit ulos aina tässä pyykkikorissa, sillä sillä saa helpoiten kaikki kerralla ulos. Justiina on kaikista innokkain ulkoilija, se yrittää livistää ovesta ulos joka kerta, kun se aukeaa!
Pieni sileäturkkinen Rukka palelee helposti ja pyrkiikin toisinaan äkkiä takaisin koriin ja huutaa että nyt sisään!
Vauhtia näiltä vipeltäjiltä ei puutu! Pennut ovat aitauksessaan enää ainoastaan öisin ja silloin, kun olen töissä, ja muutoin saavat vipeltää vapaana. Lihaksisto ja luusto tarvitsee paljon liikuntaa kehittyäkseen, joten pyrin tarjoamaan pennuille mahdollisimman paljon tilaa liikkua.
Näillekin kirpparilta löydetyille nukenvaunuille löytyi vihdoin käyttöä! Minimonsterit jopa niissä viihtyivät parin minuutin kuvaussession ajan, kun näissä oli paljon kaikkea kivaa järsittävää!
Minimonsterit ovat vihdoin päässeet myös kiinteän ruoan makuun, ja hyvä niin: mammakoira Emma ei ole enää niin innokas imettämään, kun se alkaa olla melko kivuliasta näiden kanssa. Mutta leikkiä Emma jaksaa näiden kanssa loputtomasti, ja onkin ihanaa, että sille jää kotiin yksi pieni leikkikaveri. Jeppe kun ei niin muiden kanssa leikkimisestä tykkää. Jeppe ei myöskään ole vieläkään lämmennyt minimonstereille, vaan pakenee niitä nykyään usein yläkertaan, pikku termiitit kun eivät vielä portaita pääse ylös. Jeppe taitaa olla meistä ainoa, joka innoissaan odottaa minimonstereiden lähtöä!
Vielä kaksi päivää siis armonaikaa ennen kuin nämä ihanaiset lähtevät. Täytyy ottaa niistä kaikki irti!
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ps. Käy myös katsomassa minimonsterimainen joulukorttikuva
Joulublogin puolelta!
