Tiffany TV-taso

Helteinen heippa taas pitkästä aikaa! Kelit on hellineet niin kovin, ettei ole kauheasti tullut koneen ääressä viihdyttyä. Mutta huomenna pitäisi viiletä, niin löytyy taas paremmin aikaa blogillekin!

Jotain on sentään saatu aikaan, nimittäin TV-tason tuunaus!

Tämä musta puinen TV-taso löysi tiensä meille facekirppiksellä kauan aikaa sitten, siis silloin, kun maassa vielä oli lunta.

Taso oli maalattu melko huonosti, siinä oli paksuja maalikerroksia ja isoja valumia, joten hioa sai melko perusteellisesti. 

Mutta jo ensimmäisen maalikerroksen jälkeen tämä taso näytti jo niin paljon paremmalta!

Värisävyksi valitsin Tikkurilan Tiffanyn, sillä olen vähän haaveillut keittiön lattian maalamisesta sillä, ja halusin nähdä Tiffanyä vähän isommalla pinnalla.

Ihanaltahan se näyttää, ja sopii hyvin keittiökaappienkin väriin, eikö? TV-tasoa olin havitellut tietenkin alun perin olohuoneeseeni, mutta sitten totesin, että kyllä se vanha, laatikollinen taso on tavarahamsterille niin paljon kätevämpi, joten tämä päätyi sittenkin uuteen kotiin, facekirppiksen kautta myös.

Monsteritkin ovat helteiden uuvuttamia!

Minä tosin en ole helteisiin uupunut, jaksaisin niitä vaikka kuinka kauan, kunhan välissä vaan vähän sataisi, jotta luonto saisi kaipaamaansa vettä ja siite- ja katupöly vähän laskeutuisi.

Tällainen pikapostaus tällä kertaa, ja nyt nauttimaan helteestä, kun sitä vielä riittää!

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Äitienpäivälahja itse tehden ja tuunaten

Viime sunnuntaina juhlittiin äitienpäivää. Äitini pitää itse tehdyistä ja tuunatuista lahjoista, joten sellaisen hän sai.

Lahjaksi äiti sai tuunaamani tarjottimen, pyykkietikkaa sekä tietenkin valkovuokkoja.

Lahjatarjoitin oli alunperin kirpputorilta ostettu. Hion sen ja maalasin, ja somistin pitsillä.

Kortinkin tein itse, tällä kertaa "Yksinkertainen on kaunista" -periaatteella.

Pyykkietikka on myös itsetehtyä, sen ohjeen löydät täältä: Pyykkietikka

Äitienpäivänäkin keli helli ja niin on hellinyt muutenkin! Hassua, että puissa ei ollut vielä lehtiä, kun helteet alkoivat! Olin vapusta kaksi viikkoa kesälomalla, ja hyvät lomakelit kyllä sattui!

Monsterit ovat saaneet perinteisen altaansa pihalle, mutta eipä tytöt siellä niin hyvin viihdy kuin mitä Jeppe viihtyi. Jeppe jaksoi mulata tuolla altaassa tuntikausia.

Myös mökillä käytiin nauttimassa helteistä.

Vielä kuukausi sitten tuntui siltä, ettei kevät etene millään, mutta nyt on luonto puhjennut kukkaan!

Omenapuut kukkivat niin ihanasti just nyt!

Viikonlopulle onkin ohjelmaa jo kerrakseen, huomenna ajateltiin suunnata koirien kanssa vuoden ekaan mätsäriin, ja tietty tallillakin tulee käytyä.

Aurikoista viikonloppua kaikille!

Hyvää äitienpäivää!

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille! <3 Meidän perheessä onkin peräti kaksi äitiä, jotka juhlviat ensimmäistä äitienpäiväänsä, toinen kanaherkuin ja toinen porkkanoin!

Näiden ihanien äiti-lapsi-kuvien myötä haluan toivottaa kaikille hyvää äitienpäivää! Itse lähden kohta vähän juhlistamaan äidin ja mummon kanssa. Äitienpäivälahja on tietysti tuttuun tapaan itsetehtyä ja -tuunattua. Mutta mitä, se selviää teille myöhemmin!

Hyvää äitienpäivää ja aurinkoista alkavaa viikkoa!

Vauvauutisia!

Ihan ensimmäisenä pahoittelen PITKÄÄ blogihiljaisuutta! En yksinkertaisesti ole ehtinyt blogin ääreen, tai jos olisin ehtinyt, olen ollut niin poikki, etten ole jaksanut. Syy väsymykseen ja kiireeseen on kylläkin maailman ihanin: Aino-varsa!

Aino syntyi perjantaina 27.4. n. klo 0.35. Stellalla oli laskettu aika torstaina 26.4., joten reilu puolisen tuntia myöhästyi lasketusta ajasta. Täsmällisiä tyttöjä siis!

Varsominen sujui hienosti, vaikka Aino olikin ensikertalaiselle synnyttäjälle melko iso varsa, ja Stella joutui tekemään kunnolla töitä, että sai sen puskettua ulos. Hienosti Stella selvisi kuitenkin ilman apua!

Aino oli heti alusta alkaen todella topakka tyttö, ylöskin yritti nousta välittömästi ja pääsikin melko nopeasti, jahka jalat alkoivat kantaa. Tissille jouduttiin tyttöä vähän ohjaamaan, kun ensikertalaisen mamman tissit olivat sen verran pienet. Mutta kun se nisä sieltä ekaa kertaa löytyi, Aino tajusi mistä sitä saa ja on osannut imeä hienosti.

Stella on ollut aivan huippuemä ja ihana Aino näyttää onneksi perineen äitinsä rohkean luonteen! Stella antaa hienosti hoitaa ja koskea varsaan, ja reilun viikon ikäinen Aino nauttiikin jo harjailusta ja osaa nostaa jo jalatkin pyydettäessä. 

Stellan kanssa ei aina ole ollut ihan helppoa, ja kuluneen vajaan vuoden aikana tulikin muutamaan kertaan mietittyä, että olisi sitä voinut vähän helpommankin hevosen ostaa. Vaan en ajattele niin enää! Olen niin iloinen, että jaksoin tehdä Stellan kanssa töitä ja luoda siihen hyvän suhteen. Nyt minulla on käsissäni ihana tamma, joka on mamman pikku mussukka, ja opettanut lapselleenkin, että ihmiset ovat ihania.

Oli niin koskettavaa, kun Ainon syntymää edeltävänä päivänä Stella oli niin kummissaan, eikä oikein ymmärtänyt, mitä tapahtuu, ja sen sijaan, että olisi muuttunut aggressiivikseksi, haki minusta turvaa ja hellyyttä. Kun Aino oli syntynyt, menin todella varovasti karsinaan, kun en tiennyt, miten Stella reagoisi ihmiseen, kun sillä oli varsa. No ihana Stella toivotti minut tervetulleeksi ja antoi katsoa ja koskea varsaa, ja kertoi sille, että me ihmiset ollaan ihan okei.

Vauhtia Ainolla riittää, ja se onkin pitänyt huolen, ettei Stella pääse mammalomalla plösähtämään! Niin reippaasti liikuttaa Aino mammaa ympäri tarhaa.

Lisää varsakuulumisia ja -kuvia on luvassa myöhemmin!

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!