Aika Mainio Aino

Stellan ihana varsa on perjantaina jo 7 viikon ikäinen! Aika kuluu niin nopeasti!

7 viikossa on ehtinyt myös tapahtua paljon, tai lähinnä viimeisen parin viikon aikana. Aino on saanut jo virallisen nimen: Siitä tuli Aika Mainio Aino.

Olen tiennyt koko ajan, että joudun Ainon myymään, sillä sinkun tuloilla ei pidetä kahta hevosta. Stellan ostaessani mietin, että ehkä pidänkin varsan ja myyn tamman, mutta ajan myötä tuli ilmiselväksi, etten tästä ihanasta tammasta tule luopumaan.

Olin valmistautunut siihen, että Ainon myyminen olisi minulle todella kova paikka. Vaan Ainon myyntipäivä on jo ovella, mutta olo ei ole yhtään surullinen, päin vastoin!

Kävi nimittäin niin ihanasti, että eräs tuttuni oli varsaa vailla ja kuinka ollakaan, minullahan sellainen oli kaupan! Käy siis niin ihanasti, että Aino jää alle 15 kilometrin päähän minusta joten näen sitä jatkossakin vaikka joka päivä! Ainon uusi omistaja on kaiken lisäksi aivan huipputyyppi ja tiedän, että Aino saa hänen huomassaan aivan ensiluokkaista hoitoa.

Ainon uusi omistaja halusi, että Stella ja Aino muuttaisivat jo nyt hänen luokseen ja sehän passasi minulle aivan loistavasti! Aino on vieroitusiässä vasta loka-marraskuun vaihteessa, joten tietenkin Mammapalluran piti Ainon mukana muuttaa uuteen kotiin. Oma elämäni helpottui heti huomattavasti, kun on apukäsiä varsan käsittelyyn. Enää ei myöskään tarvitse käydä tallilla ihan joka päivä, kun Ainon uusi omistaja huolehtii hyvin myös Stellasta.

Uudessa kodissaan Aino saa myös ystäväponin, jotta sillä on leikkiseuraa. Myös vieroittaminen emästä helpottuu sitten aikanaan, kun Ainolla on seuralainen.

Ainon uusi omistaja on siitä niin innoissaan, että sitä on aivan ihana seurata! Aino on jo nyt niin rakas hänelle, vaikka yhteistä taivalta on vasta muutama viikko takana! On ihan käsittämättömän ihana tietää, että Aino on nyt erittäin todennäköisesti loppuelämänsä kodissa ja tulee asumaan ja elämään siellä rakastettuna vuosikymmeniä. Ei tarvitse miettiä, että mihin se tulee päätymään tai myydäänkö se eteenpäin. On myös ihan käsittämättömän ihanaa, että saan olla Ainon elämässä jatkossakin. Kuten Ainon uusi omistaja sanoikin, en joudu siitä luopumaan, vaan se pysyy elämässäni vaikka sen omistaja vaihtuukin.

Kaikki menikin sitten loppujen lopuksi paremmin kuin hyvin, vaikka pelkäsinkin etukäteen, että varsasta olisi todella vaikea luopua. 

Aika mainiota loppuviikkoa siis kaikille!