tiistai 29. tammikuuta 2019

Sähkönsäästövinkkejä

Pakkanen paukkuu ja sähkömittari juoksee kuin Lasse Viren konsanaan. Itse vaihdoin tuossa jokin aika sitten sähköyhtiötä ja nyt sain uudesta yhtiöstä ensimmäisen laskun. Sähköyhtiö laskuttaa kyllä todellisen mittarinlukeman mukaan, mutta laskussa oli kuitenkin esitetty vuotuinen käyttöarvio, joka perustuu aikaisempien vuosien sähkönkäyttööni.

Käyttöarvio oli aivan naurettavan alhainen suorasähkölämmitteiselle omakotitalolle, vaivaiset 7440 kWh. Tuo lukema on niin pieni, että edes kaikki maalämmöllä lämpiävissä taloissa asuvat eivät pääse noin pieneen sähkönkulutukseen vuoden aikana. Niinpä vilkaisin sähkömittaria, ja kaivoin esiin lukeman, mitä mittari näytti talooni muuttaessani. Olen nyt asunut talossani 6,5 vuotta, ja laskin sitten vuotuisen keskiarvon sähkönkulutukselleni. Ja toden totta: talossani kuluu sähköä alle 8000 kWh vuodessa. Ja se on vähän.



Miten säästää sähköä?

Kuinka sitten pääsen näin pieniin sähkönkulutuslukemiin, vaikka taloni lämpiääkin pääasiassa sähköllä? 

1. Ilmalämpöpumppu.

Ostin talooni ilmalämpöpumpun heti muuttaessani. Se maksoi vähän alle 2 000 euroa, mutta on varmaan jo kuudessa vuodessa säästänyt hintansa takaisin. Käytän ilmalämpöpumppua pääasiassa vain lämmittämiseen, sillä en kesäisin juurikaan kärsi kuumuudesta, joten viilennykselle ei ole tarvetta.

2. Vedä mieluummin villasukat jalkaan kuin että kääntäisit patteria isommalle. 

Talvisin pidän taloni sisälämpötilan noin 20 asteessa. Tarkenen siinä hyvin, mutta se säästää merkittävästi sähköä verrattuna siihen, että lämmintä olisi 22-23 astetta. Makuuhuoneessani on lämpöasteita vain 18 talvella, sillä nukun paremmin viileässä.

3. Takka.

Minulla on olohuoneessa varaava takka, pönttöuuni. Lämmitän sen melkein joka päivä. Puut saan isältäni ilmaiseksi, mikä helpottaa paljon. Hyvälaatuinen polttopuu ei ole ostettuna halpaa ja saattaa tulla samoihin hintoihin sähkölämmittämisen kanssa. Toisaalta, sähkölämmitys ei ole läheskään niin tunnelmallista kuin puu.

Saunani lämpiää myös puilla, silloin kun lämpiää. Melko laiska olen yksin saunomaan.

4. Minimoi kuumat suihkut!

Äkkiseltään sitä ajattelisi, että pitkät suihkut näkyvät lähinnä vesilaskussa, mutta se veden lämmittäminen maksaa, ja paljon! Käyn suihkussa joka päivä, mutta esimerkiksi kuntosalilla käytyäni käytän salin suihkua.

5. Pidä talvella mattoja lattialla ja ikkunoissa paksuja verhoja.

Molemmat pitävät hyvin kylmää loitolla. Ikkunat ja ovet kannattaa tietysti tiivistää, mutta hohkaavaa kylmää voi torjua myös paksuilla verhoilla. Aurinkoisina talvipäivinä verhot kannattaa avata, jotta aurinko pääsee lämmittämään sisätiloja, mutta yöksi ne kannattaa taas sulkea.


6. Kovilla pakkasilla kannattaa sulattaa pakastin.

Pakasteet säilyvät kätevästi ulkona sillä välin, kun sulatat pakkasta. Kun ylimääräinen jääkerros pakastimesta on sulatettu, se vie vähemmän sähköä.


Meillä täällä Kanta-Hämeessä onneksi vihdoin tänään lauhtui siedettäviin pakkaslukemiin, mutta valitettavasti pelkään, että ne pahimmat pakkaset ovat vielä tulossa helmikuun puolella. Toivotaan, että olen väärässä!

torstai 17. tammikuuta 2019

Joulunjälkeistä elämää ja kierrätystä

Pahoittelen piiiiiiiiiiiiiitkää blogihiljaisuutta. Ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa eikä paukkuja tämän blogin kirjoittamiseen, ja olen päättänyt, etten tästä ota stressiä, sillä tämän tulisi olla minulle iloa tuottava harrastus, eikä stressiä aiheuttavaa pakkopullaa. Kauheasti en ole myöskään ehtinyt kotona aikaa viettämään tai askartelemaan ja tuunailemaan, joten kirjoitettavaa ei yksinkertaisesti ole ollut.

Jotain sain kuitenkin aikaan joulun jälkeen! Kovasti tuli jouluna poltettua kynttilöitä, ja tulee edelleen, kun pimeää riittää. Kynttilänjämiä en raaski heittää roskiin, varsinkaan kun niitä kertyy tässä taloudessa ihan hirveästi. Otan talteen jopa alumiinituikkuihin jääneet pienet jämä, ennen kuin nakkaan tuikun kuoret kierrätykseen. Näistä väsäsin uusia kynttilöitä sekä sytykesipsejä.


Nämä monivärikynttilät olivat tosi helppoja tehdä! Tein ne vanhoihin salaattijuustopurkkeihin, jotka kyllä olivat vähän liian suuria halkaisijaltaan tähän hommaan, mutta muuta ei nyt ollut tarjolla. Ensin sulatin kaikki sinisävyiset kynttilät ja lisäsin vähän valkoisia kynttilöitä joukkoon. Laitoin sydänlangan purkkiin ja tuin sen pillien avulla pystyyn. Sitten kaadoin sulan steariinin purkkeihin ja annoin jähmettyä.


Kun sininen steariini oli jähmettynyt, sulatin ja lisäsin vaaleanpunaiset ja vihreät steariinit ja annoin jähmettyä. Valmiita!


Ei nää nyt ihan Puttipajan kynttilöiden veroisia ole :D Mutta menettelevät! Pääasia, että jämät pääsivät vielä jatkokäyttöön. 

Kynttilöiden lisäksi jatkokäytin jämiä vielä sytykesipseihin, jotka ovat superkäteviä nyt, kun takka lämpiää joka päivä.



Joulun jäljiltä on yllättäen eniten punaisten kynttilöiden jämiä, joten sytyksesipseistäkin tuli taas vaaleanpunaisia.

Siinä oli Sinkkiksen tuunaukset tältä erää! Tällä hetkellä minulla on meneillään kotona yksi vähän suurempi sisustusprojekti, jonka toivottavasti saan pian saatettua loppuun ja esiteltyä sitten teille. 


Monstereiden kanssa toivotamme kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta!

tiistai 27. marraskuuta 2018

Joulublogissa on elämää, käykää siellä!

Oletkin ehkä huomannut, että Sinkkis on hiljentynyt. Syy on selvä: Joulu lähestyy ja olenkin siirtynyt puuhailemaan ja höpisemään joulujuttuja Joulublogini Kinkkuelämää:n puolelle!



Kinkkiksessä leivotaan, askarrellaan ja höpistään kaikenlaista joulusta. Mutta älä luota sanaani, vaan käy itse katsomassa! :)

Facebookissa muuten starttaa joulukuun 1. päivä koirieni Emman ja Rukan eli Köntsien joulukalenteri! Luvassa on joka päivälle ihana jouluinen kuva Köntsistä sekä jokin köntsämäinen jouluismi eli jouluinen aforismi! Kannattaa käydä siis tykkäämässä! Kalenteria voit seurata myös Instagramissa seuraamalla omaa sivuani @jennisalvisto

Ja jos hevosaiheiset joulukuvat kiinnostavat, myös hevoseni Palluran Facebook-sivulla ja Instagram-tilillä @teampallura alkaa joulukalenteri joulukuun ensimmäinen päivä!

Köntsämäisen jouluista alkanutta viikkoa kaikille! Lauantaina on jo joulukuu!!

Ps. Myös Kinkkiksen Facebook-sivusta kannattaa tykätä, pysyt parhaiten kärryillä Kinkkiksen uusista teksteistä!


keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Minimonsteritreffit

28.10. meillä vietettiin Minimonsteritreffejä ja samalla Minimonstereiden yksivuotissynttäreitä! Pahoitteluni, että postauksessa on kestänyt näin kauan. Kuvia vaan tuli otettua satoja, joista suurin osa tietenkin epäonnistuneita, joten niiden läpikäymisessä ja käsittelyssä on kestänyt. Tässä kuitenkin niitä onnistuneempia otoksia treffeistä!

Vauhtiahan näiltä treffeiltä ei puuttunut ja ilokseni kaikki Minimonsterit saapuivat paikalle! Oli niin ihana nähdä niitä kaikkia. Kaikista onnellisin taisi kuitenkin olla Rukka. Siitä oli ihanaa, kun sisko ja veljet olivat leikkimässä enkä ole varmaan koskaan nähnyt sitä näin onnellisena! Myös Minimonstereiden isän Wolsun oli tarkoitus saapua paikalle, mutta valitettavasti se estyi kuitenkin. Ehkäpä seuraaville treffeille sekin kuitenkin pääsisi mukaan!

 Tilda (entinen Justiina), Taisto ja Rukka.

 Taisto <3


Taisto ja Tilda.

Lentävät sisarukset Tilda ja Paavo!


 Rukka Paavo-veljen hellässä syleilyssä, vieressä ihmettelee Tilda.



 Emmasta oli ehkä hivenen ärsyttävää, että sen lapset tulivat takaisin, vaikka ne olivat jo kertaalleen lähteneet! Välillä sekin kuitenkin innostui leikkimään.



Tildan huisi palloloikka!

Vauhti-Tilda!

Niin onnellinen kuin Rukka olikin, kyllä sitä väsytti treffien jälkeen! Seuraavat pari päivää Rukkasella menikin akkuja ladatessa.




Minimonsterimaisen ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

torstai 25. lokakuuta 2018

Minimonsterit 1 vuotta!

Niin se aika rientää, ja vuosi on kulunut ihanien Minimonstereiden syntymästä!

Kaikki ihanat minimonsterit asuvat edelleen lähellä ja olen niitä tavannutkin. Paavo pistäytyy meillä toisinaan myös hoidossa.



Muistan vieläkin, miten kova paikka Minimonstereiden lähtö omiin koteihinsa oli! Onneksi piskuinen Rukka-Monsteri jäi minua ja Emmaa ilahduttamaan. Rukka oli pieni syntyessään ja pieneksi se myös jäi.


Rukalla on kuitenkin aina ollut ison koiran ruokahalu!











Sunnuntaina vähän juhlistetaan Minimonstereiden synttäreitä ja meille tuleekin koko monsterirevohka kylään! Myös Minimonstereiden isä tulee paikalle. Sitä odotellessa!

Minimonsterimaista loppuviikkoa kaikille!

maanantai 22. lokakuuta 2018

Kierrättäen uusi koiransänky

Vihdoin monstereilla on uusi, arvoisensa sänky! Nimittäin kunnon prinsessasänky pylväineen ja katoksineen. Tämäkin syntyi luonnollisesti kierrätysmateriaaleista, eli vanhasta sohvapöydästä, jämämaalista ja kirpparilta ostetusta pitsiverhosta. Uutta oli ainoastaan verhojen sitomisessa käytetty nauha.



Lähtökohta oli siis tämä, tori.fi:stä ilmaiseksi saatu puinen sohvapöytä:




No, jos ihan totta puhutaan, niin se ei ollut aivan ilmainen, sillä vein siitä kahvipaketin vastineeksi. Tykkään aina viedä vastineeksi jotain pientä, kun saan jotain ilmaiseksi.

Hion sohvapöydän pöytälevyä lukuun ottamatta, sillä se jäisi joka tapauksessa lattiaa vasten. Kiinnitin jalat paikoilleen. 



"Katoksen" olisi voinut kiinnittää myös pelkkien jalkojen varaan, mutta totesin, että siitä tulee siistimpi, kun laitoin jalkojen päätyyn pätkät rimaa, joiden varaan verhon saisi roikkumaan. Rima löytyi omista jämävarastoista.

Seuraavaksi vuorossa oli maalaus. Maalasin tämän eräästä projektista jääneellä vaaleanpunaisen jämällä. Sitten laitoin paikoilleen pitsiverhot sekä monstereiden vanhasta sängystä patjan, lampaantaljan ja tyynyt. Voilá!









Monsterit viihtyvät sängyssä, niistä on mukavaa olla "pesässä".



Ja eihän se oli prinsessansänky eikä mikään ilman valoja!


Kyllä monstereiden nyt kelpaa, eikä sänky edes tullut kalliiksi! Sille tuli hintaa noin 5,50 eli kahvipaketin, kirppispitsiverhon ja nauhan hinta. Ja tietysti tekemisen vaiva, mutta ihanaahan monstereille oli sänkyä tehdä!

Monstereiden kanssa toivotamme kaikille oikein ihanaa alkanutta viikkoa!

torstai 11. lokakuuta 2018

Ajatuksia omasta ympäristökäyttäytymisestä

Jos on seurannut mitään mediaa tällä viikolla, edes sitä sosiaalista, ei ole voinut välttyä ympäristökeskustelulta. Kulutamme ihan liikaa, maapallon kantokyky on äärirajoillaan. Saastutamme, tuhoamme, tapamme. Tapamme eläinlajeja ja tuhoamme kokonaisia ekosysteemejä. Ja kaikki tämä vain siksi, ettemme jaksa pohtia omaa kulutuskäyttäytymistämme tai muuttaa sitä. Meret hukkuvat muoviin, päästömme lämmittävät ilmastoa. Kun kiinalaiset saastuttavat moninkertaisesti suomalaisiin verrattuna, miksi juuri meidän pitäisi muuttaa kulutuskäyttäytymistämme?



Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven! Itse syyllistyn moneen ympäristösyntiin. Yksityisautoilen, asun yksin omakotitalossa. Minulla on lemmikkieläimiä, joista yksi on suuren hiilijalanjäljen tekevä hevonen. Mutta! Kompensoin ympäristösyntejäni tekemällä myös paljon ekotekoja. 





Ehkäpä tärkein ekoteko on se, että kierrätän. Pahvit, muovit, metallit, paperit ja lasit päätyvät kaikki kauppareissulla kierrätyspisteelle. Sen jälkeen, kun kotikaupunkiini saatiin muovinkeräys, tuottamani sekajätteen määrä pieneni radikaalisti. Suomessa kierrätetty muovijäte ei edes joudu Kiinassa dumpatuksi mereen, vaan se jatkojalostetaan Suomessa. 


Vesistöön jättämääni kemikaalikuormaa olen pienentänyt vaihtamalla huuhteluaineen pyykkietikkaan. Lisäksi olen karsinut kosmetiikastani mikromuovirakeita sisältävät tuotteet kuten esimerkiksi teolliset kuorintavoiteet. Ihoni kuorin nykyään luonnollisesti suolalla. Kosmetiikasta tulee paljon muovijätettä, mutta kierrätän ne tunnollisesti. Se ei vaadi juurikaan edes vaivaa. 

Fleecevaatteita en myöskään enää osta, sillä fleecestä irtoaa jokaisella pesukerralla veteen mikromuoveja, joita edes jätevedenkäsittelylaitoksella ei pystytä poistamaan. Vielä kun hevosille olisi fleecenveroisia kuivatusloimia, voisi vaihtaa senkin pois!



Kosmetiikkaa pyrin nykyään ostamaan vain tarpeeseen ja silloinkin mahdollisimman paljon kotimaista. Suomessa tehty "lähikosmetiikka" vähentää päästöjä, kun kuljetusmatkat ovat lyhyempiä. Samalla tukee suomalaista työtä. Käytän kyllä edelleen esimerkiksi meikkiä, mutta en ostele hetken mielijohteesta enää uusia luomivärejä tai huulikiiltoja, vaan vasta sitten, kun vanhat ovat loppu.

Kotimaista kosmetiikkaa suosiessa on muuten yleensä myös helpompaa kierrättää. Kokemuksieni mukaan kotimaisista tuotteista löytyy ulkomaisia paremmin pakkausmateriaalille kierrätysohjeet. Jos olet epävarma kosmetiikkapurnukoiden loppusijoituspaikasta, voit tarkistaa sen tästä.



Askartelen paljon ja pakko tunnustaa: toisinaan syyllistyn askartelumateriaalien tilaamiseen Kiinasta. Se on niin epäekologista ja -eettistä kun olla ja voi. Kiinakaman valmistajien työoloja ei vahdita, kuten ei myöskään päästöjä tai kemikaalien käyttöä. Olenkin rajoittanut Kiinakaman tilaamisen siihen, että jos ostaisin saman tuotteen Suomesta kaupasta, se olisi kuitenkin Kiinassa tehty. Silloin voin tilata sen suoraan alkulähteeltä. Tätä Kiinakamaa tulee onneksi tilattua erittäin harvoin ja pääosin askartelenkin kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi kynttilänjämät jatkokäytän aina joko uusiin kynttilöihin tai sytykemateriaaleiksi.

Suuri ylpeydenaiheeni, Emman pentulaatikko, joka on ruuveja lukuun ottamatta tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista:








Sisustan pääosin myös kierrätyskamalla. Todella harvoin tulee ostettua kaupasta esimerkiksi uutta huonekalua, vaan yritän aina etsiä tarvitsemani käytettynä ja tuunaamalla tehdä siitä mieleiseni. Näin toimimalla olen saanut aikaan myös persoonallisen kodin.


Mitä tulee hevoseeni, on totta, ettei se ole mikään ekologinen harrastusväline. Se syö ja paskoo (eli tuottaa päästöjä) ja tallille ajan yleensä autolla. Mutta! Hevosen oston myötä on vähäinenkin harjoittamani lentäminen jäänyt pois. Lentäminen on niin saastuttavaa puuhaa, että todennäköisesti heppailemalla pääsen pienemmillä päästöillä.

Ympäristökeskustelussa kuulee usein argumenttina, että suomalaisten tuottamat päästöt ovat pisara valtameressä verrattuna siihen, mitä kiinalaiset, intialaiset ja amerikkalaiset päästelevät. Totta, mutta siltikin olen sitä mieltä, että yksilötasolla kaikki voisivat tehdä jotain. Emmehän me syö Suomessa elävältä keitettyä koiraakaan, vaikka kiinalaiset tekevätkin niin. Kortensa voi kantaa kekoon monella tapaa, eikä se, että vaikkapa lentää silloin tällöin, sulje pois sitä, etteikö silti voisi kierrättää olematta tekopyhä. Pienikin ekoteko on parempi kun ei lainkaan ekotekoa!

Toivottavasti joku sai tästä edes jonkun pienen idean, miten voisi omassa arjessaan toimia ekologisemmin. Ekologista loppuviikkoa kaikille!