keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

DIY: Jääkaappimagneetteja

Täytyy tunnustaa, että uusi urani hevosenomistajana vie vapaa-ajasta noin 95 %, eikä DIY-projekteille ja tuunauksille ole jäänyt enää kauheasti aikaa. Jotain olen kuitenkin ehtinyt tehdä!

Tällä kertaa tein superhelppoja ja nopeita jääkaappimagneetteja vanhoista mainoksista. Taloni vintiltä löytyi vanhoja lehtiä, muun muassa Viikkouutiset-lehtiä vuodelta 1956. Näistä leikkasin pari mainosta ja laminoin ne jääkaappimagneeteiksi.



Koska pyrin vähentämään muovijätettä, jätin loput laminointikalvosta seuraavaa projektia varten ja leikkasin vain osan laminoitavaksi.

Laminoinnin jälkeen leikkasin mainokset irti, ja liimasin vanhan magneetin taakse.



Valmiita! Näistä tuli niin kivoja, että täytyy ehkä tehdä enemmänkin.


Tänään on ensimmäinen päivä päiväkausiin, kun ei ole satanut. Sehän tarkoittaa ruohonleikkuuta! Ei muuta kuin hommiin, bensaakin muistin sentään hakea leikkuriin.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Sairaan hyvä booli!

Vieläkö juhannusjuomat ovat hakusessa? Tai mietitkö mahtavaa boolia häihin, tupareihin, illanistujaisiin tai muuten vaan? Tätä boolia olen tarjonnut menestyksekkäästi monissa pirskeissä ja se on aina tehnyt hyvin kauppansa.


Sea Breeze booli

0,5 litraa kirkasta viinaa
1,5 litraa greippilimua
1 litra karpalomehua
jäitä
koristeeksi siivutettua limeä tai karambolaa

Aineet sekaisin boolimaljaan tai -tonkkaan ja ääntä kohti! 



Karpalomehujen aatelia on Ocean Sprayn karpalomehu, mutta Lidlin McEnnedy tulee hyvänä kakkosena. Tämä booli on muuten nimensä mukaan Sea Breeze -drinkistä mukailtu.

Tämän sairaan hyvän booliohjeen myötä haluan toivottaa kaikille oikein hyvää juhannusta!  Nauttikaa alkoholia maltillisesti, ettei mitään satu ja jää sitten seuraavan päivän krapula kokematta!

Oma juhannukseni sujuu aika pitkälti hevostelun merkeissä, joten kauheasti ei tule alkoholia nautittua. Varasin nyt kuitenkin aattoillaksi pullon kuoharia, jos sitä vaikka tulee innostuttua :)


Hyvää juhannusta kaikille!

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Ikean Hemnes-lipaston tuunausta, vol. 2

Olen saanut jo useamman ostotarjouksen tuunatusta Hemnes-lipastostani, mutta enhän minä siitä raaski luopua! Niinpä nähdessäni tori.fi:ssä pienemmän Hemnesin myynnissä, päätin tarttua tilaisuuteen ja tuunata tämän myytäväksi. Ennen-kuvaa en muistanut ottaa, mutta Hemnes lienee isolle osalle ihmisistä tuttu.

Päädyin vanhoihin, jo hyviksi todettuihin väreihin eli turkoosiin ja hailakan vaaleanpunaiseen, kun lipastoni havitelleet niistä tuntuivat niin tykkäävän. Vetimiksi laitoin kuitenkin vain hillitymmät valkoiset.



No sehän meni heti sitten kaupaksi ja pääsi uuteen kotiin. Mitään kovin suurta rikastumista tässä ei päässyt tapahtumaan, sillä tämä oli alkuperäiseltä väriltään mustanruskea ja nieli melkoisesti maalia. Mutta nyt niillä muutamalla tienaamallani kympillä voin ostaa uusia tuunattavia! Kaikkihan tietävät, että hevosenomistajilla on runsain mitoin vapaa-aikaa käytettäväksi esim. huonekalujen tuunaukseen ;)

Huonekalujen tuunaus on kyllä hauska, vaikkakin aikaavievä harrastus. Mutta on ihanaa kun saa loihdittua vanhasta uutta ja voi antaa vanhalle tavaralle uuden elämän.

Tässäpä vielä muistin virkistykseksi oma Hemnesini:



Näissä vaaleanpunertavissa Hemnes-tunnelmissa toivotan kaikille oikein ihanaa viikonloppua!

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Perheenlisäystä!

Kun sinkku kirjoittaa saaneensa perheenlisäystä, moni varmaan arvaa kyseen olevan eläimestä. Joku ehkä pohtii, otinko kolmannen koiran ja joko minusta tuli hullu koiranainen. Ehei! Tällä kertaa on kyse vähän isommasta eläimestä.


Suomenhevonen, kuinkas muutenkaan! 

Mitään hevostahan minun ei suinkaan pitänyt ostaa, mutta sitten vastaan tuli tämä. Ihana pieni Stella. Stella on vasta kolmevuotias, ja ensimmäisen kerran tapasin Stellan kevättalvella sen muutettua kasvattajaltaan tallille, jossa kävin ratsastamassa. 

Ihastuin Stellaan heti, kun näin sen liikkuvan ensimmäisen kerran. Sillä on hieno liike ja todella hyvä hyppykyky, mikä tuli todistettua nuorten suomenhevosten laatuarvostelukarsinnoissa toukokuussa Ypäjällä, jossa Stella oli karsintaluokkansa paras estehevonen ollen kokonaiskilpailussa luokassaan toinen. Näin ollen Stella pääsee myös syksyllä kolmivuotiaiden laatuarvostelufinaaliin.





Stella vaatii omistajaltaan melkoisesti huumorintajua, sillä se on vielä nuori ja kokeilee rajojaan. Mutta pippurisuudestaan huolimatta tämä tamma on osoittanut olevansa oikein hieno pieni hevosenalku :) Ja kuinka tylsää elämä olisikaan, jos kaikki menisi aina kuten Strömsössä!

Oliko hevosen ostaminen järkevää? Ei. Pääseekö hevostellessa rahoistaan? Todennäköisesti. Mutta miksi en käyttäisi rahaa johonkin, mikä tekee minut onnelliseksi?


Ensimmäisen hevoseni lopettamisesta tuli toissa viikolla kuluneeksi jo viisi vuotta. Vaikea uskoa, että siitä on jo niin kauan, sillä voin vieläkin tuntea miltä Veeran turpa tuntui silitettäessä ja miltä se tuoksui. Toista Veeraa ei tule ikinä ja ikinä en sitä unohda. Se tulee aina olemaan se elämäni hevonen. Siitä kirjoittaminen saa silmäkulmat kostumaan nytkin.

Mutta nyt Veeralla on seuraaja, joka on omalla, erilaisella tavallaan ihana ja matkasta sen kanssa tulee varmasti ihana.

Edesmennyt suomenhevostammani Veera.

Hevosen omistaminen monen vuoden jälkeen on kyllä jännittävää ja vähän pelottavaakin! Onneksi hevoseni asuu paikassa, jossa apua on saatavilla, ei tarvitse jäädä yksin mahdollisten ongelmien kanssa.
 

 
Monsteritkin viihtyvät tallilla hyvin, Jeppe palloillessa ja Emma koirakavereiden kanssa leikkiessä. Mutta tallillaolo on melko rankkaa, ja välillä iskee väsymys:


Niin se monsterilauma sitten kasvoi vähän isommalla monsterilla! <3 

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!


perjantai 9. kesäkuuta 2017

Pieni pinkki tarjotin

Jokin aika sitten löysin kirpparilta (no kuinkas muutenkaan) tällaisen puisen pienen tarjottimen:


Tämä näytti siltä, että joku on tämän ihan itse tehnyt. Sen verran vinokin se oli, että voisi käydä minun tekemästäni. Jotenkin surku, että joku myy tällaisia, jonka eteen joku on nähnyt ison vaivan.

No mutta minäpä pelastin tämän ja vielä ihan käyttöön. Hioin kevyesti ja maalasin - yllätys - pinkiksi. Kylkeen vielä vähän pitsiä!



Ihan hauska siitä tuli! Ja pääsi heti käyttöön. Tässä on kätevä kuskailla vaikkapa tavaraa pihalle grillattaessa tai muutenkin.


Kyllä kirpparit on niin kivoja, kun löytää kaikkea uutta ihanaa kotiin pikkurahalla :)

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Suomi 100 -tuotteita

Viime viikolla piti ostaa lahja ja halusin ostaa lahjaksi jotain kaunista ja kotimaista. Mieleen putkahti tietysti heti Suomi 100 -juhlavuoden tuotteet, joita löytyy monista tuoteryhmistä. Tällä kertaa halusin kuitenkin suuntautua astia-/lasiosastolle.

Arabian Myrna-kuviosta olen aina pitänyt, ja juhlavuoden Myrna-mukit ovat mielestäni todella kauniit ja veikkasin, että lahjan saajakin olisi saattanut niistä pitää, kun oli "Myrna-ikäluokkaa".


Olin jo nostamassa näitä ostoskärryyn, kunnes vilkaisin pohjaa, ja kappas:


Suomi 100 -juhlavuoden Myrna-mukeja ei tehdä Suomessa, vaan Thaimaassa!

Toki olen tiennyt Arabian siirtäneen paljon (vai kaiken?) tuotantoa muualle, mutta jotenkin silvi naiivisti kuvittelin, että Suomi 100 -tuotteet tehtäisiin Suomessa. Vaan ei. Hölmö minä.

Jäi sitten Myrnat hyllyyn. Aloin tietenkin tutkia muitakin Suomi 100 -tuotteita, ja vaikka iso osa tehdään jossain aivan muualla, oli siellä jotain kotimaassakin valmistettua, joten sain kun sainkin kotimaisen lahjan kasaan. No, lahjakassia lukuun ottamatta, niistä en löytänyt yhtäkään Suomessa tehtyä.



 Suomi 100- Mariskooli ja Kastehelmi-tuikku ovat valmistettu Suomessa. Sinisen tuikun pariksi ostin vielä mattavalkoisen, joka ei ole juhlavuoden virallinen tuote, mutta Suomessa tehty sekin.


Myös Kastehelmi-servetit oli tehty Suomessa. Juhlavuoden Kastehelmi-tarjotin sen sijaan oli valmistettu Romaniassa, joten se jäi kauppaan.


Nämä Jokipiin pellavaiset laudeliinat eivät ole Suomi 100-tuotteita, mutta ne ovat Suomessa tehtyjä ja sopivat erinomaisesti lahjan teemaväriin, joten ne pääsivät vielä mukaan.

Itse tykkäisin kovasti suosia kotimaista, mutta se alkaa olla todella vaikeaa, kun satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi valmistetut tuotteetkin on tehty jossain ihan muualla. En voi olla ihmettelemättä, että missä on esimerkiksi Arabian kansalaisylpeys, kun tuo markkinoille muualla tehtyjä Suomi 100 -tuotteita? Onneksi voi jättää ostamatta ja valita kotimaista tilalle.

Oletko sinä ostanut tai aiotko ostaa Suomi 100 -tuotteita? Vaikuttaako valmistusmaa ostopäätökseesi?

torstai 1. kesäkuuta 2017

Vaahtokarkkikeksit

Näitä ihania vaahtokarkkikeksejä tein äidille ja mummolle äitienpäiväksi. Olivat paitsi helppoja tehdä, myös suussasulavan herkullisia! Tämän reseptin olen napannut Yhteishyvän välistä talteen jokunen vuosi sitten.



Vaahtokarkkikeksit
n. 30 kpl 

Ainekset:
250 g voita
5,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1,5 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
200 g rouhittua maitosuklaata
2dl minivaahtokarkkeja tai vaahtokarkkipaloja

Tee näin:

1. Sulata rasva kattilassa. Sekoita sokerit rasvaan. Anna jäähtyä.

2. Yhdistä kuivat aineet ja suklaarouhe. Lisää seos jäähtyneeseen rasva-sokeriseokseen.

3. Lisää munat.

4. Levitä taikinasta 2/3 leivinpaperin päälle pellin kokoiseksi levyksi. Paista 175-asteisessa uunissa ensin 10 minuuttia, leikkaa keksit sitten taikinapyörällä tai pizzaleikkurilla neliöiksi.

5. Lisää pinnalle vaahtokarkit ja paista 5-minuuttia. 

6. Levitä loput taikinasta puolen pellin kokoiseksi levyksi ja paista samaan tapaan. Anna keksien jäähtyä.


Nämä ovat niin helppoja väsätä, että vielä ehtii lauantain juhliin, jos vielä jotain puuttuu juhlapöydästä!

Hyvää viikonloppua kaikille ja onnea kaikille ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!