keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kierrätystä: pullavadista kylpyhuonetarviketelineeksi

Monella on varmaan sama ongelma kuin minulla: liian vähän säilytystilaa kylpyhuoneessa, eikä viitsisi porailla seinään lisää reikiä. Itse päätin ratkaista ongelman ripustamalla säilytystilaa kattoon.

Tarviittiin vain vanha emalivati sekä kirpparilta ostettu amppeli ja koukku kattoon kiinnittämistä varten. Emalivadiksi valitsin kokoelmastani mummon vanhan vadin, jossa hän leipoi aina pullaa. Nyt se pääsi hyötykäyttöön!


Ihan ensimmäisenä ruuvasin koukun kattoon.

Sitten vain vati amppelin sisään ja avot! Kylpyhuonetarviketeline on valmis!



Kun tämän sijoittaa tarpeeksi ilmavasti, että amppeli pääsee kuivumaan, ei tarvitse huolehtia sen homehtumisesta. Toki joku näppärämpi voi porata emalivatiin pari reikää ja laittaa siihen ketjun.


Tämä tuunaus oli niin helppo, että onnistuu tumpelommaltakin! Ja kaikki tarvikkeet löytyivät jo kotoa, joten mitään ei tarvinut ostaa. Kierrätystä parhaimmillaan!

Mukavan helteistä keskiviikkoa kaikille!

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Leipää ja ostoshuveja

Kärsitkö kroonisesti paksusta lompakosta? Ei hätää, Roomassa saa siihen helposti apua. Espanjalaisten rappusten juurella aukion ympärillä löytyy edustettuina suurin osa muotitaloista, Gucci, Valentino, Prada, Fendi, Moschino, Chanel... Helpotus löytynee nopeasti.

Jos kuitenkin kärsit vähän ohuemmasta lompakosta, kuten minä, löytyy Roomasta sinullekin ostettavaa. Italialaiset osaavat varsinkin nahankäsittelyn, joten kenkiä ja laukkuja löytyy jos jonkinmoista ja kohtuuhintaan. Itse päädyin ostamaan kauniin pinkin nahkaclutchin:


Mitä kenkiin tulee, tällä kertaa ostin amerikkalaismallit. Tarvitsin lauantain keikalle hyvät kengät, ja tiesin jo etukäteen, että Conversejen lesti sopii hyvin jalalleni. Niinpä kenkäkaupasta tarttui mukaan nämä iloisen keltaiset, alle puoleen hintaan myydyt Conssit:




Ne eivät kyllä kauaa pysyneet keltaisena, onneksi älysin kuvata ennen Circo Massimon pölypilviä.


 Tällainen huivi tuli vielä ostettua Vatikaania varten. Näitä myytiin jokaisessa turistikojussa.

Pitihän sitä nyt sitten vähän tukea sitä brändikkäämpääkin muotiteollisuutta. Hotellin läheisessä optikkoliikkeessä oli ale, joten raaskin juuri ja juuri tuhlata vähän Bulgariin.



Näille laseille jäi kyllä ihan mukavasti hintaa viidenkymmenen prosentin alennuksestakin huolimatta. Mutta aurinkolasit ovat juttu, joihin panostan mielelläni. Ne kun eivät ole vaan muotiseikka, vaan kunnolliset lasit oikeasti suojaavat silmiä UV-säteilyltä. Ja edelliset aurinkolasini, nekin italialaisdesignia (Gucci) ovat vieläkin hyvässä kunnossa viiden vuoden käytön jälkeen, joten vuotta kohti ei paha investointi, vai mitä?

Mitä tulee muuten hintatasoon, olin luullut Roomassa olevan kalliimpaa, kun joka paikassa hoettiin Rooman olevan kallis paikka. Ravintolaruoka oli Suomea huokeampaa, markettiruoka vähän riippuen. Alkoholi oli huomattavasti halvempaa.

Roomassa oli tarjolla sekä huippuhyvää että aivan kamalaa ruokaa. Ensimmäisenä päivänä eksyimme pariin turistiravintolaan, joiden ruoka oli aivan kuraa. Tästä viisastuneina etsimme Googlen avulla muutaman paremman ravintolan.

Melko lähellä hotelliamme oli pastaravintola La Carbonara, josta sai aivan erinomaista pastaa (ja viiniä...). Maininnan arvoisia ovat myös muutama komea tarjoilija! La Carbonaraan kannattaa tehdä pöytävaraus, jollei halua odottaa pöytää. Menu oli ainoastaan italiaksi ja henkilökunnan englannin kielen taito oli hivenen puutteellista, kuten monessa paikassa Italiassa.

Pasta Zi Tere.

Löysimme myös hyvän pizzerian, jossa kävimme peräti kaksi kertaa. Alle Carrettessa pizza oli herkullista ja ihan oikeaa italialaista pizzaa. Menu löytyi myös englanniksi, joskaan henkilökunta ei kovin erinomaista englantia puhunut.


Italialaiset eivät muuten juurikan tykkää puhua englantia edes Roomassa, joka on kuitenkin suuri ja kansainvälinen kaupunki. Roomaan matkustaessaan on hyvä osata edes muutama sana italiaa, jos haluaa syödä muuallakin kuin turistimestoissa.

Tämä oli viimeinen Rooma-postaus tällä erää. Nyt palaillaan pikku hiljaa arkeen ja arkisiin puuhiin :)


perjantai 22. heinäkuuta 2016

Rome, sweet Rome! Vol 2.

Roomasta riittää kerrottavaa! Perjantaina suuntasimme Vatikaaniin. Ensin menimme museoihin ja Sikstuksen kappeliin. Tänne oli ehdottomasti oltava lippu etukäteen ostettuna, sillä jo kello kymmenen aikaan lipunmyyntijono oli ainakin puoli kilometriä pitkä, kuuden jonottajan seistessä rinnakkain. Viimeiset jonossa tuskin pääsivät edes päivän aikana sisään. Etukäteislipun kanssa sen sijaan sai vaan kävellä turvatarkastuksen kautta sisään.









Vatikaanissa oli kerrassaan upeaa taidetta. Taideharrastaja voi varmasti viettää siellä päiväkausia.
Sikstuksen kappeli oli muuten paljon pienempi kuin mitä luulin. Sieltä ei ole kuvia, koska siellä ei saanut kuvata. Se on edelleen pyhä paikka. Maalaukset olivat kyllä hienot, mutta olin odottanut paljon vaikuttavampaa kokonaisuutta.

Museoista suuntasimme Pietarinaukiolle ja Pietarinkirkkoon. Pietarinkirkon kupoliin emme jaksaneet jonottaa.

Pietarinkirkkoon ei muuten ole asiaa olkapäät ja polvet paljaina. Minulta löytyi t-paita, mutta polvien peittämiseen en ollut osannut varautua, joten jouduin ostamaan hameen, joka peitti polvetkin.











Lauantaipäivä sujuikin sitten Bruce-tunnelmissa.

Sunnuntaina kävelimme Trastevereen, jossa oli huomattavasti vähemmän turisteja kuin Rooman keskustassa. Oli siellä toki vähän vähemmän nähtävääkin :)









Trasteveressa tuuli sen verran, että hattu päätti lähteä lentoon. Onneksi liikennettä oli sen verran vähemmän kuin keskustassa, että hattu selvisi jäämättä auton alle.



Trastevere oli sen verran korkealla, että sieltä oli hienot näkymät Rooman yli, myös Pietarinkirkko näkyi.

 Tämän Area Sacran ohitimme useasti kävellessämme nähtävyydestä toiseen. Täällä oli Rooman ainoat kulkukissat, ja niitä oli paljon. Kissat näyttivät kohtuullisen hyväkuntoisilta, kaipa ikuisessa kaupungissa on myös loputtomat varastot rottia ja hiiriä...




Sunnuntai olikin sitten viimeinen kunnon Roomapäivä. Maanantaina suuntasimme heti aamusta hyvissä ajoin lentokentälle ja lähtöselvitykseen. Seistyämme jonossa jonkin aikaa aloimme ihmetellä, miksei se liikkunut lainkaan. No, syykin selvisi: koko lentokentän check-in -systeemi oli kaatunut. Kaikki matkustajat oli lähtöselvitettävä käsin. Rooman lentokenttä on ISO, joten niitä matkustajia riitti. Lähtöselvitysjono liikkui tuskallisen hitaasti.

Lähtöselvityksestä saimme käsinkirjoitetut boarding passit, myös laukku lähti matkaan tällaisen todella luotettavan näköisen lapun kanssa. No, ihme ja kumma kyllä laukku löysi perille!



Lentomme oli loppujen lopuksi 3,5 tuntia myöhässä. Meillä oli Suomen lentokentän päässä auto parkissa Flyparkissa, ja kun tämä loppumatka oli ollut sen verran epäonninen, pelkäsin, että myös se parkkipaikalla odottanut italialainen auto olisi tehnyt lakon. Mutta vielä mitä, Alfa hyrähti kiltisti käyntiin ja vei meidät kotiin. Flyparkissa oltiin myös niin mukavia, ettei myöhästyneen lennon takia venähtäneestä pysäköinnistä veloitettu lisähintaa.

Rooman reissu oli kyllä fyysisesti rankka, käveltyä tuli päivittäin kilometrikaupalla ja kuumuuskin vei veronsa. Toisaalta nautin kyllä lämmöstä suuresti, tämä Suomen kesä kun on tätä että D-vitamiitkin saa ottaa purkista. Loppuviikolle lupailtiin jotain helleaaltoa, mutta ei täällä ainakaan ole näkynyt.

Kotona minua odotti onnesta soikeana olevat monsterit :) Ne olivat olleet kyllä hyvässä hoidossa, mutta mammaa oli silti ollut ikävä. 



Kaikesta päätellen monstereilla oli kyllä ollut rankkaa hoidossa, sillä ne olivat aivan poikki kun tulin kotiin :D

Vaikka reissaaminen onkin ihanaa, on se kaikista parasta kun pääsee kotiin monstereiden luo. 

Vielä yksi matkapostaus olisi luvassa, nyt kuitenkin toivotan hyvää viikonloppua kaikille!



torstai 21. heinäkuuta 2016

Rome, sweet Rome! Vol. 1

Kuten edellisessä Bruce-postauksessa jo kerroinkin, viime viikolla kävimme ystäväni kanssa Roomassa. Ikuisessa kaupungissa oli ihanan lämmin ja niin paljon nähtävää ja koettavaa!



Lento Roomaan on mukavan lyhyt, 3,5 h Helsinki-Vantaalta. Matkaan lähdimme keskiviikkoaamuna, jolloin olimme mukavasti aamupäivästä Roomassa. Fiumicinon lentokentältä pääsi kätevästi junalla keskustaan, ja hotellimme sijaitsi vain kahdeksansadan metrin päässä rautatieasemasta.

Olimme valinneet pikkubudjetin hotellin, Hotel Italian Via Venezialla. Se oli mukavan lähellä keskustaa, ja hintaan sisältyi aamupala. Mikään luksushotelli tämä ei ollut, mutta siisti ja toimiva ja hinta-laatu-suhde oli erinomainen.

Ensimmäisenä päivänä päätimme tsekata Colosseumin, Palatinen ja Forum Romanumin. Kaikki tämä onnistui jonottamatta, kun menimme paikalle vasta iltasella, ja ostimme lipun Palatinen portilta. Samalla lipulla pääsi kaikkiin kolmeen paikkaan.

Näkymiä Palatinesta ja Forum Romanumilta:






Colosseum Forum Romanumilta päin kuvattuna.




Colosseumille on usein näin turistisesonkina megalomaaniset jonot. Menimme sinne tuntia ennen sulkemisaikaa, jolloin valmiina olevalla lipulla (sillä Palatinesta ostetulla) sai kävellä suoraan turvatarkastuksen kautta sisään, jonottamatta lainkaan.

Keskiviikkona oli muuten lämmintä kepeät 35 astetta, joten hiki tuli. Jalatkin joutuivat koetukselle. Nähtävyydet Roomassa ovat mukavan kävelymatkan päässä toisistaan, joten emme kokeneet tarpeelliseksi käyttää julkista liikennettä, taksista puhumattakaan.




Torstaina talsimme ensin Piazza Navonalle. Siellä, kuten lähes joka kulmalla Roomassa, oli hieno kirkko.


Kirkkoihin Roomassa ei muuten ole soveliasta mennä ilman, että olkapäät on peitetty. Siksi itselläni oli mukana t-paita olkaimettoman topin päälle heitettäväksi.




Piazza Navonalta jatkettiin Pantheoniin.





Pantheonista suunnattiin Treviin, mutta matkalla pysähdyimme ihailemaan Monumento a Vittorio Emanuele II:a.






Minua muuten varoiteltiin kovasti taskuvarkaistta Roomassa, mutta ihan turvalliselta tuolla kaduilla tuntui kävellä, kun nyt piti joten kuten järjen päässä, eikä lompakkoa takataskussa. Ainoa paikka, missä laukusta tuli pidettyä vähän tiukemmin kiinni, oli Trevin aukio.



Trevin suihkulähde oli upea.


Treviltä olikin sitten enää hyvin lyhyt matka espanjalaisille portaille. Harmiksemme ne olivat kuitenkin juuri remontissa.


Tässäpä toinen erä Rooman kuulumisia. Jatkoa seuraa vielä!

Jos joku muuten ihmettelee blogin päivittymistä viime viikolla kodintekstiilipostauksella, johtuu se ihan siitä, että en halunnut huudella blogin puolella lähteväni reissuun, sillä taloni oli siinä muutaman päivän tyhjillään, ennen kuin pikkusisko tuli talonvahdiksi. Koskaan ei voi tietää, jos joku erehtyy lukemaan blogia pahat mielessä ja selvittää, missä asut ja poissaollessasi ryöstää talosi irtaimiston. Murtovarkaat kuitenkin nykyään seuraavat sosiaalista mediaa ja selvittävät sieltä potentiaalisia tyhjillään olevia kohteita. Niinpä tein tuon kodintekstiilipostauksen valmiiksi ja julkaisin reissusta. Kätevää!

Rooman reissusta siis lisää toivottavasti huomenissa, jos vain suinkin ehdin postauksen tehdä, kuvia ja juttuja on niin paljon, ettei niitä saa yhteen postaukseen millään. Huomisiin!