perjantai 13. lokakuuta 2017

DIY: Pentulaatikko

Vihdoin sain tämän muutama päivä sitten valmiiksi, ja kreivin aikaan! Tulevalle mammalle kun on annettava reilusti aikaa tutustua tähän laatikkoon, jotta se uskaltaa rauhassa synnyttää pennut siellä.



Sinkkulaaksossa kun ollaan, tämä on rakennettu kokonaan kierrätysmateriaalista ja ylijäämätarpeista. En siis ostanut tätä varten mitään! 

Lauta on töistä saamaani purkupuuta, samoin nurkkapuut ja oviaukon listanpätkät.

Emman pentulaatikon pohjan mitat ovat n. 50 cm *60 cm. Emma itsekin on hyvin pieni, säkäkorkeus on vain 30 cm. Pentulaatikko ei saa olla liian suuri, sillä liian isossa laatikossa pennut saattavat eksyä emosta!


Pohja on vahvaa vesivaneria, se oli isän ylijäämistä. Isä myös sahasi sen mittaan, mutta kuinka ollakaan, se ei ihan sataprosenttisen täydellisesti istunut laatikon alle! Tämä ei tosin johtunut isän sahauksista, vaan siitä, että tuo itse kehikko lienee hitusen vino (ja siitä saan syyttää omia kirvesmiehentaitojani!). Mutta: Se minkä mitta heittää, sen akryyli peittää! Tai silikoni, sillä päällystin tässä tapauksessa pienet raot, jotka jäivät pohjan sivuille. Pohjaan laitoin vielä huonekaluhuovan palat, niin on mukavampi siirrellä laatikkoa.


Yksi pentulaatikon tärkeimmistä osista on ehdottomasti sisäpuolta kiertävä turvarima! Turvarima kiinnitetään n. 7-10 senttimetrin korkeuteen pohjasta ja sen tarkoituksena on estää pennun litistyminen seinää vasten. Joskus (esim. sektion seurauksena) emä saattaa olla ihan tokkurassa ja rättiväsynyt ja rojahtaa seinää vasten nukkumaan niin, että pentu on välissä. Tällöin turvarima takaa sen, että emä rojahtaakin sitä vasten, ja pentu jää riman muodostaman "lipan" alle turvaan. 

Itse tein turvariman harjanvarresta, sekin ylijäämää töistä. Laitoin sen 13 senttimetrin korkeuteen, kun ajattelin, että ainakin se 6 senttiä tulee pehmikettä pohjalle.

Meinasin ensin tehdä saranamallisen oven tähän laatikkoon, mutta sitten päädyinkin toisenlaiseen ratkaisuun.




Sahasin pari laudanpätkää ja tein niille "kujan" listojen avulla. Näin voi säädellä oviaukon korkeutta sitä mukaa, kun pennut kasvavat.

Pitkään mietin, että maalaanko pentulaatikkoa laisinkaan, kun on olemassa sellainen vaara, että pennut nakertavat laatikkoa ja saavat maaleista elimistöönsä myrkkyjä. Maalikaupassa myyjä sanoi, että Miranol on turvallisin vaihtoehto, sillä se muodostaa niin kovan kalvon, ettei siitä saa pennun hampailla mitään irti. Koska olen tavannut jos jonkinlaista maalinmyyjää, en niellyt tätä purematta ja jäin pohtimaan asiaa. Mutta koska Tikkurilankin sivuilla kerrotaan, että Miranol on turvallista lasten lelujen maalaamiseen, päätin, että jos se on tarpeeksi turvallista ihmislapsille, on se tarpeeksi turvallista myös Emman lapsille! Paljon ihmiset näkyvät tekevän näitä pentulaatikoita myös vesivanerista ja liimapuulevystä ja hei: eipä nekään ole kemikaalivapaita!

Pikkuhevosen kärryprojektista oli jäänyt yli vaaleanpunaista Miranolia, joten pentulaatikonkin maalasin sitten sillä. Alaosan nyt jätin kuitenkin maalaamatta siltä varalta, että minimonsterit nakertavat laatikkoa kuitenkin.


 Tuleva mammakoira ei valitettavasti ole laatikkoon oikein kotiutunut, vaikka olenkin koittanut sitä totuttaa namien avulla. No, vielä pitäisi olla reilu viikko aikaa totutella. Laatikon pohjalle leikkasin tädiltäni tätä tarkoitusta varten saamastani täkistä pehmuketta ja kyllä, nukuin useamman yön tämän täkin kanssa, jotta siihen tulisi turvallinen mamman tuoksu Emmaa varten!

Vähän pelkäsin, että mahtuuko Emma mahansa kanssa tuosta oviaukosta, mutta hyvin mahtui. Maha näyttääkin levinneen lähinnä alaspäin.

Eilen tuli illalla viesti, että tilaamani karva-alustat laatikon pohjalle olivat saapuneet ja Jepen kanssa poikettiinkin ne postista hakemaan tallimatkalla.



Ihanan pehmeät alustat, melkein teki itsekin mieli käpertyä näihin! Pohja oli loistavan oloinen, pitävää kumia, mutta kuitenkin niin "harvaa" ettei pissa jää sen päälle kellumaan. Näitä tilasin kolme kappaletta, täytyy vielä pesaista kaikki, ettei tule pentuihin ylimääräistä nukkaa :)

Emman maha se vaan kasvaa kasvamistaan, saa nähdä vieläkö menee kauan ennen kuin monsterivauvat saapuvat maailmaan!



Huomiselle minulla onkin operaationa raivata tilaa pentuaitaukselle ja laittaa kaikki tarvikkeet synnytystä varten valmiiksi. Ei tule sitten paniikkia, vaikka synnytys alkaisikin yllättäen. Pentulaatikolle aitauksineen olen suunnitellut lämpimän paikan muurin vierestä, se on talon lämpimin paikka kun takkaa lämmitetään, eikä ole vetoa, kun se on keskellä taloa. Lisälämmitinkin täytyy kyllä silti kaivaa esiin monsterivauvoja varten!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

8 kommenttia:

  1. Tosi hieno pentulaatikko! Kyllä siihen kelpaa minimonstereiden syntyä ❤ Ihanaa viikonloppua myös sinulle! :)

    VastaaPoista
  2. Hieno tuli laatikosta! Voi miten siellä eletään jänniä aikoja:) Mukavaa viikonloppua sinne♥

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti Emma tottuu laatikkoon ja kaikki menee synnytyksessä hyvin!

    VastaaPoista
  4. Voi miten hieno pentulaatikko!
    Siellä on nyt niin jännät ajat!
    Hyvää alkanutta viikkoa!❤️

    VastaaPoista