Nutella-pullapettymys ja muuta viikonlopun viettoa

Lauantaina pakkanen lauhtui vihdoin niin, että pääsi ulkoilemaan. Voi sitä riemua! Nuorempi koirani Emma on kadottanut vyötärönsä tyystin pakkasten aikana (itse olen kadottanut omani jo vuosia sitten) kun ei ole tarjennut liikkua, joten sitä lähdettiin sitten metsästämään lenkkeillen ja koirakavereiden kanssa riehuen. Vanhempi koirani Jeppe sen sijaan pysyi pakkastenkin aikaan mitoissaan, kun tarkeni liikkua, koska vauhti oli niin kovaa, ettei ehtinyt tulla kylmä.

Ystäväni Pilvin kanssa kävimme heittämässä rantareitin lenkin lauantaina. Luminen rantareitti näytti upealta, ja Emma (ja tietenkin minä ja Pilvi) sai kovasti kaipaamaansa liikuntaa. Emma on aina ollut melko herkkä turpoamaan, jos liikunta jää vähäiseksi, mutta, toisin kuin emännällään, Emmalla turvotus myös häviää nopeasti normaalielämään palattua. Eli viikon päästä meidän pirtissä oletettavasti asustaa taas mallinmitoissa oleva Emma.

Jepen menoa eivät pakkaset haitanneet, mutta ilkeä mamma katsoi kyllä aiheelliseksi rajoittaa ulkona riekkumista kun elohopea putosi alle 20 pakkasasteen. Riemu oli siis Jepelläkin suuri, kun pääsi treenaamaan taas jalkapalloa. Jepellä on tähtäimessä ensi kesän jalkapallon EM-kisat ;)

Emmalla oli viikonloppuna monta koirakaveria kylässä. Meillä on 1600 neliön aidattu piha, joten siellä kelpaa telmiä koirakavereiden kanssa. Tässä on Emman kaveri Alma, Coton de tuléar -pentu. Alman lisäksi Emma telmi viikonloppuna on/off-poikaystävänsä Wäinön sekä äidin koirien kanssa. Myös kummitädin koiranpentua tuli kurmuutettua. 

Sunnuntaina suuntasimme Pilvin kanssa kirpparikierrokselle, jonka saalis jäi kylläkin laihaksi. Kierroksen jälkeen menimme Laurellille kahville, ja minä ehdin jo innostua, kun näin siellä myynnissä Nutella-laskiaispullia. Pakkohan sellainen oli suklaaholisti/Nutella-rakastajan saada!

Pettymys oli kuitenkin suuri :( Vaikutti siltä, ettei tämä pulla ollut Nutellaa nähnytkään. Luulin, että tämä olisi ihana kaloripommi, jossa olisi hillon tilalta täytteenä Nutellaa ja sen lisäksi suussasulavaa, rasvaista kermavaahtoa. Vaan olipa pullan ainoa täyte tuo rusehtava kermavaahto, jossa ei kyllä Nutella maistunut lainkaan. Tämän syömisestä tuli vain paha mieli, sillä kun tunkee kitusiinsa jotain, missä on paljon kaloreita, soisi sen olevan hyvää! Ja jos ihmettelette, että miksi koko pulla piti syödä, vaikkei se ollut hyvää, minä ihmettelen ihan samaa :D Kaipa sitä koko ajan odotti, että kohta suu turskahtaa täyteen ihanan pehmeää, samettisen suklaista Nutellaa.

Tämä pettymys taitaa unohtua vain käymällä kaupassa, ostamalla pulla-aineet, Nutellaa ja kermavaahtoa ja tekemällä itse Nutella-täytteiset laskiaispullat. Saa sitten sopivan määrän Nutellaa (ja kaloreita).

Nutella-pettymyksestä huolimatta viikonloppu oli oikein onnistunut, vaikka monstereilla se ottikin voimille. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!