Paukkupakkasia ja kirppislöytöjä

Termiä "paukkupakkanen" saattaa olla hankalaa sisäistää, ennen kuin on asunut puutalossa. Puutalo nimittäin paukkuu pakkasella, ja kovalla pakkasella se paukkuu kovaa. Täällä ainakin kuului pahimmilla pakkasilla suorastaan korviahuumaavia paukahduksia. Alkuun niitä pelästyi ja tuli olo, että nyt on jotain varmasti hajonnut, mutta ei, normaaleja puutalon ääniä ne vain ovat.

Kovat pakkaset ja lähes lumeton talvi ovat koetelleet putkia. Kevyt pakkaslumi on eristävyydeltään villan luokkaa, ja sen puute ajaa putket koville, kun pakkaslukemat alkavat lähennellä kolmeakymmentä. Täällä ollaan onneksi selvitty putkien jäätymisiltä ja putkirikoilta, kun olen ollut kaukaa viisas ja varautunut.

Vesimittari on kellarissa ja kovilla pakkasilla kellari vetää pakkasen puolelle. Tällä viritelmällä on kuitenkin vesimittari säilynyt ehjänä, mittarin ympärille olen siis viritellyt sulanapitokaapelin, ja olen sen sitten eristänyt putkieristeellä. Hienointa tässä on se, että tuo kaapeli on itsesäätyvä, eli lämpötilan ollessa plussan puolella kaapeli ei lämpene eikä siis vie sähköä. Tätä voi siis pitää huoletta päällä läpi talven. Kellarin kylppärissä, jossa menee suurin osa vesijohdoista pintavetoina, on pahimmilla pakkasillä lämmitin, joka pitää kylppärin juuri ja juuri plussan puolella, ja tietysti ne putket sulana. (Alemmasta asuinkerroksesta löytyy siis se varsinainen kylpyhuone, joka luonnollisestikin on aina lämmin. Kellarin kylppäri on käytössä ainoastaan saunoessa, jolloin sekin on toki lämmin.) Ensimmäisenä talvenani täällä putket jäätyivät, kun oli yli 30 astetta pakkasta, sen jälkeen olen aina tuon lämmittimen sinne viritellyt, ja ei ole sen jälkeen jäätynyt.

Oma ihoni muuten kuivuu pakkasella pahasti, mutta nyt olen löytänyt sille pelastuksen!

Tämä Lumenen Bright Now Vitamin C Dry Skin Cocktail pelastaa kuivan ihon talvella. Käytän sitä pakkasilla pari kertaa viikossa iltaisin yövoiteen alle, ja näin olen välttynyt ihon kuoriutumiselta, mikä ennen tämän käyttöönottoa on ollut väistämätöntä joka talvi. Tästä en enää luovu! Kirsikkana kakun päällä on se, että tämä on kotimaista tuotantoa.

Nyt on onneksi hieman jo pakkanen lauhtunut, ja eilen tarkeni jopa lähteä kirppiskierrokselle. Tuli tehtyä sekä tarpeellisia että tarpeettomia löytöjä!

Jensonille löytyi pussillinen tennispalloja. Kaikki Jepen joskus nähneet tietävät, että se on pallojen suurkuluttaja. Nuorempana, kun sillä vielä oli hampaita, se sai näitä rikottua melkein yhden päivässä, mutta nykyään se vaan hukkaa niitä. Tästä riittää hetkeksi Jepelle!

Jäätaidekokeiluja varten löytyi pari kakkuvuokaa. Näistä tulossa postaus myöhemmin, edellyttäen, että kokeilu onnistuu. Tai oikeastaan, postataan vaikkei onnistuisikaan ;)

Tällainen emalikippo tarttui mukaan, vaikka minulla jo kaapit pursuavatkin näitä. Oli vaan niin söpö!

Tämä ei ollut kirppislöytö, vaan Citymarketissa oli kaikki loput joulukoristeet ja -valot -70 %. Pakkohan sienifanin oli tämä ostaa!

Itse en niin näistä pakkasista välittäisi, ja toivoisin, että alkaisi jo lauhtua. Jotain hyviä puolia toki on tässäkin, olen nimittäin saanut molemmat pakastimet sulatettua ja tarkoitus olisi tuulettaa petivaatteetkin. Mutta noin niin kuin muuten mielipiteeni on, että kovat pakkaset ovat perseestä! Toiveena on kuitenkin, että kylmän talven jälkeen tulisi lämmin kesä, ja sen ajatuksen voimalla selviän näistä pakkasistakin!

Lämpimämpää alkavaa viikkoa kaikille!