perjantai 11. maaliskuuta 2016

Minä haluan syödä suomalaista ruokaa jatkossakin

Tänään on se päivä, kun Senaatintori täyttyi traktoreista. Maanviljelijät osoittavat mieltään päättäjiämme kohtaan, sillä Suomen maatalous on ahdingossa.

Yllättävän moni suomalainen elää vieläkin siinä kuplassa, että äveriäs maajussi ajelee vuoden välein vaihtuvalla uudella mersullaan nostaen hulppeita tukiaisia tekemättä yhtään mitään. Lähempänä totuutta kuitenkin lienee, että se maajussi tekee kaksi kertaa niin pitkää päivää ihan jok'ikinen päivä, myös jouluna ja juhannuksena, kuin me tavalliset duunarit, ja puolet pienemmällä palkalla. Palkalla, jolla me duunarit emme edes nostaisi persettämme penkistä, vaan nauraisimme sille räkäisesti samalla kun huudamme, ettemmme halua luopua helatorstain ja loppiaisen palkallisesta arkivapaasta. Näillä saamillamme arkipyhäkorvauksilla ostamme tanskalaista joulukinkkua ja ihmettelemme, että mitä ihmettä se suomalainen maajussikroisos oikein vinkuu.

Viime vuonna kaupat aloittivat elintarvikkeiden kilpa"halpuuttamisen". Varsinkin S-ryhmän halpuutuskampanja särähti korvaan niin, että arvasin kyllä heti, mistä ja kenen selkänahasta se halpuuttaminen kiskotaan. Kiskotaanko se kaupan katteesta? E-hei. Taloussanomien uutisen mukaan
eniten ovat laskeneet viljan viljelijöille maksettavat hinnat. Ne ovat laskeneet peräti 25 prosenttia vuodesta 2013. Maidon tuottajahinta meijeristä on laskenut 22 prosenttia. Lihan tuottajahinta tullut alas 11 prosenttia, tehtaanhinnat 4 prosenttia ja kuluttajille lihatuotteita myydään 5 prosenttia halvemmalla kuin vuonna 2013. Keskimäärin tuoteryhmien viljelijähinnat ovat laskeneet 18,3 prosenttia.




Viljelijöiden saamat tuottajahinnat eivät pelkästään ole laskussa, vaan tänä vuonna on ollut ongelmia myös maataloustukien maksamisen kanssa. Myös Venäjä-pakotteet ovat iskeneet maatiloihin. Monella tilalla on yksinkertaisesti rahat loppu. Kirstussa ei ole mitään, ja kohta kasvukauden alkaessa pitäisi jostain saada rahaa siemeniin sun muihin tykötarpeisiin.

On pelottava ajatus, että maamme omavarainen ruuantuotanto ajettaisiin alas ja olisimme kokonaan tuontiruuan varassa. Katovuoden tullessa piskuinen Suomi tuskin on kovin monen muun ruuantuottajamaan prioriteettilistalla. Sitten sopii vain toivoa, että olet ottanut viime vuonna salaatinsiemeniä talteen.


Suomalainen ruoka on yleisesti ottaen puhdasta. Neljä vuodenaikaamme, tai lähinnä talvi, mahdollistaa sen, että selviämme vähemmällä tuholaistorjunta-ainemäärällä kuin etelämmässä. Lähiruoka on toki aina myös hiilijalanjäljeltään pienempää. Eläimille ei syötetä antibiootteja varmuuden vuoksi ja kanamme on salmonellavapaata.

Vaikka teuraseläintemme julmasta kohtelusta on vuotanut videoita medioihin, suomalaisella teuraseläimellä on silti asiat yleensä paremmin, kuin muunmaalaisella kaverillaan. Suomessa meillä on kohtuuhyvä (vaikkakin parantamistakin siinä olisi) eläinsuojelulaki, joka varmistaa sen, että eläin elää ja kuolee asiallisissa oloissa. Itse pidän tärkeänä sitä, että meillä Suomessa on mahdollista syödä suomalaista lihaa jo pelkästään eettisistä syistä.

Myönnän, ettei itsellänikään riitä roposet lompakonpohjalla ostamaan esimerkiksi näin talvella suomalaisia tomaatteja, joiden kilohinta huitelee siellä vitosen paikkeilla. Sen sijaan ostoskorissa on suomalaisia maito- ja viljatuotteita sekä kananmunia. Ja kasviksia mahdollisuuksien mukaan. Kotimaiset juurekset ovat talvellakin edullisia tai vähintään kohtuuhintaisia. Puhumattakaan suomalaisesta suklaasta, jonka suurkuluttaja olen. Käyttötavaroista koriin eksyy myös usein kotimaista.


Facebookissa on alkanut pyöriä eri alueiden omia REKO-piirejä, joissa ruoka ostetaan suoraan tuottajalta. Moni ihmettelee, että jos se kauppa vie niin suuren siivun tuotteen hinnasta, miksei suoramyynti ole halvempaa? Syy tähän on se, että byrokratia maksaa. Suoramyyntiin vaaditaan jos jonkinlaista lippua, lappua, tarkastusta ja lomaketta ja tämän me maksamme suoramyyntituotteen hinnassa. Silti itse ainakin ostan mieluummin suoraan tuottajalta. Hämeenlinnan Reko-ryhmän löydät linkin takaa.

Jos puhdas ruoka ja eläinten olot eivät riitä syyksi suosia suomalaista, onpa maatalouden alasajamisessa vielä sellainenkin haittapuoli, että maanviljelijöiden elinkeinon katoamisen myötä meille syntyisi tuhansia lisää työllistettäväksi.

Kotipizzan mainosta mukaillen: On monta tapaa parantaa maailmaa, mutta harva niistä maistuu yhtä hyvältä kuin suomalainen ruoka.

2 kommenttia:

  1. Todella hyvä postaus! Näin se on, että maanviljelijät ovat ahtaalla. Suututtaa, jos joku muuta väittää. Me pyritään ostamaan suomalaista ruokaa myös, vaikka se sitten maksaisi vähän enemmän. Ainoastaan hedelmät on pakko ostaa ulkomaisina, ehkä joskus satunnaisesti joku muukin. Mulle on eettiset arvot myös todella tärkeitä, ja siis yksi tärkeä syy suosia suomalaista :)
    Mukavaa perjantaita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, usein noissa kotimaisissa elintarvikkeissa on vähän enemmän hintaa verrattuna ulkomaisiin, mutta leivissä, maitotuotteissa sun muissa se hintaero on yleensä melko pieni :)

      Poista