maanantai 2. tammikuuta 2017

Lokerikkoja

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Joululomalla ehti hyvin vähän tuunailla, ennen jouluakin tuunailin, vaikken olisi niin hyvin ehtinytkään ;) Ennen joulua ostin sähkökäyttöisen hiomakoneen ja täytyy sanoa, että se on helpottanut ja nopeuttanut tuunailua kummasti, en tajua, miksen ole aikaisemmin sellaista hommannut!

Esitelläänpä pari tuunaamaani lokerikkoa:


Tässä on ensimmäisen lokerikon lähtötilanne, eli Lidlistä ostettu pieni minilipasto. Nätti näinkin, mutta koska ostin tämän joululahjaksi, hion laatikoiden etureunat ja maalasin ne lahjansaajaa ajatellen pinkiksi.


Hyvin yksinkertainen tuunaus siis ja pukinkonttiin tämä päätyi, sisälle vähän namia pienen lahjansaajan iloksi.

Toinen tuunaus taas oli kirpparilta ostettu sairaan ruma ankka-lokerikko, varmaankin suoraan ysäriltä:



Tämän maalasin pirteän vihreäksi ja lisäsin vähän pitsiä:


Tämä ei ole vielä paikkaansa löytänyt meillä, saa nähdä löytääkö vai päätyykö eteenpäin.

Muitakin tuunauksia on tullut tehtyä, niistä lisää tuonnempana. Nyt on koittanut paluu arkeen, tänään olin jo töissä tuskaisena kun farkkujen vyötärö kiristää! Ihan liikaa tuli syötyä joulun pyhinä, enkä käynyt kuntosalinkaan laitteita kuluttamassa, sillä kaikkihan tietävät, että kipeänä olon jälkeen pitää ottaa iisisti, ettei tule jälkitauteja... Mikä ihana tekosyy! No, tällä viikolla on edessä myös paluu kuntosalille.

Meidän vuodenvaihde sujui monstereiden kanssa hyvin rauhallisissa merkeissä. Emma ei pelännyt raketteja laisinkaan, vaan katseli niitä ikkunasta. Jepellä oli ekaa kertaa testissä Sileo-niminen lääke ja sehän toimi! Jeppeä ei pelottanut pauke, mutta muuten se oli ihan normaali eli leikki, söi ja nukkui. Monsterit ulkoilivat uudenvuoden aattona päivällä valoisan aikaan pidemmän pätkän omalla pihalla, sitten puoli kuusi käytiin vielä pissalla ja muuten oltiinkin sisällä puoli kolmeen asti yöllä, jolloin käytiin vielä iltapissalla. Niin surettaa kaikki nuo uutenavuotena karkuun päässeet koirat :( En voi ymmärtää, että miksei niitä koiria voi pitää sisällä sitä aikaa, kun ammutaan raketteja, oli paukkuarka tai ei. Ja jos on pakko viedä ulos, niin tuplavarmistus eli panta ja valjaat ja molempiin hihna kiinni. Mutta ei, tyhmiä ihmisiä löytyy aina! Eipä olisi itselleni tullut mieleenkään viedä Emmaa raketteja katsomaan ulos, vaikka se ei pauketta pelkääkään. Ei se vaadi kuin yhden idiootin ihmisen, joka ampuu raketin koiraa päin ja siinä sitä sitten on karannut ja loppuelämänsä paukkuarka koira.

Mutta tuota Sileota voin suositella lämpimästi kaikille paukkuaroille! Se on reseptilääke, eli hyvissä ajoin pitää olla ennen seuraavaa vuodenvaihdetta liikkeellä tämän asian kanssa.

Arkeen paluun myötä toivottelen kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta!


8 kommenttia:

  1. Kauniisti olet tuunannut! Ja hyvä juttu, ettei siellä pelätty pauketta. Peppiä vähän pelotti, muttei onneksi kovin pahasti. Lähinaapurit ei tänä vuonna paukuttaneet, niin pauketta kuului vaan kauempaa.
    Mukavaa maanantaita! :)

    VastaaPoista
  2. Hienot tuunailut. Onneksi meillä maalla uuden vuoden paukkeet on vähäisemmät.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Pirteät tuunailut jälleen 😊. Meillä meni myös hyvin Hertan kanssa uusivuosi, turhaan jännitin. Iloista alkanutta vuotta 2017!

    VastaaPoista
  5. Pirteät tuunailut jälleen 😊. Meillä meni myös hyvin Hertan kanssa uusivuosi, turhaan jännitin. Iloista alkanutta vuotta 2017!

    VastaaPoista